Skip to main content

Säännöt ja lait, hyvä tietää

Collectia toimii Suomen lainsäädännön ja sääntöjen mukaisesti velkojen perinnässä.

Täältä voit lukea lisää alaa säätelevistä säännöistä. Olemme tietoisia siitä, että juridinen kieli voi olla vaikea ymmärtää, joten jos sinulla on kysymyksiä tiettyyn lainsäädäntöön liittyen lukemisen jälkeen, voit aina ottaa yhteyttä velkaneuvojiimme saadaksesi lisätietoja.

Voit ottaa yhteyttä meihin numerossa +358 9 31545630.

Mikä on hyvä perintätapa?

Perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muutoin velallisen kannalta sopimatonta menettelyä. Perinnässä on suhtauduttava vastuullisesti maksujärjestelyihin. Kuluttajan kannalta sopimattomasta tai hyvän tavan vastaisesta menettelystä säädetään lisäksi kuluttajansuojalain (38/1978) 2 luvussa ja luotonantajan velvollisuuksista kuluttajaa kohtaan maksuviivästystilanteissa kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:ssä.

Miten perintä etenee?

Jos et maksa laskua eräpäivään mennessä, saat 1–2 maksumuistutusta. Maksumuistutus on yleensä velkojan toimittama huomautuslasku tai muu ilmoitus siitä, että erääntynyt saatava on yhä maksamatta.

Velkoja saa lähettää sinulle ensimmäisen maksullisen muistutuksen aikaisintaan 14 päivän kuluttua eräpäivästä. Sinulta voidaan periä uudesta maksumuistutuksesta kuluja vain, jos edellisen maksumuistutuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää. Kustakin kirjallisesta tai sähköisestä maksumuistutuksesta voidaan veloittaa enintään 5 euroa.

Maksumuistutuksesta ei seuraa sinulle vielä maksuhäiriömerkintää.

Jos maksat saatavan eräpäivän jälkeen, mutta ennen kuin saat perintäkirjeen, sinun on maksettava perintäkulut, jos velkoja on ehtinyt tehdä kulujen perusteena olevat perintätoimet ennen maksusuoritustasi. Sinulta ei kuitenkaan voida veloittaa perintäkuluja perintätoimista, jotka on tehty maksusuorituksesi jälkeen.

Milloin maksuvaatimus voidaan lähettää?

Jos et ole maksanut erääntynyttä saatavaa velkojan maksumuistutuksesta tai -muistutuksista huolimatta, velkoja voi siirtää perinnän ammattimaiselle perijätaholle kuten perintätoimistolle, joka jatkaa perintää lähettämällä maksuvaatimuksen. Maksuvaatimusta ei saa antaa tai lähettää ennen kuin sinua on saatavan erääntymisen jälkeen muistutettu saatavasta ja maksumuistutuksen esittämisestä tai lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.

Maksuvaatimuksesta saa vaatia perintäkuluja vain, jos edellisen maksumuistutuksen tai -vaatimuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.

Maksuvaatimuksesta ei seuraa sinulle vielä maksuhäiriömerkintää. Maksamaton kuluttajaluotto voi kuitenkin 60 päivän viivästyksen jälkeen aiheuttaa sinulle maksuhäiriömerkinnän, jos asiasta on maininta luottosopimuksessasi. Lisäksi sinulle on vähintään 21 päivää ennen lähetettävä kirjallinen maksukehotus, jossa tämä uhka on mainittu.

Miten perintäkulut muodostuvat?

Ensimmäisen maksuvaatimuksen perintäkulut voivat olla

  • enintään 14 euroa, jos saatavan pääoma on enintään 100 euroa tai saatava on suoraan ulosottokelpoinen (esimerkiksi kunnan terveyskeskusmaksu)
  • enintään 24 euroa, jos saatavan pääoma on yli 100 euroa, mutta enintään 1 000 euroa
  • enintään 50 euroa, jos saatavan pääoma on yli 1 000 euroa.

Toisesta maksuvaatimuksesta saa vaatia enintään puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen kulujen enimmäismäärästä.

Perintäkuluja saa vaatia yleensä enintään kahdesta maksuvaatimuksesta. Useammasta kuin kahdesta maksuvaatimuksesta saa kuluja vaatia vain, jos useampiin perintätoimiin on ollut erityistä aihetta, eivätkä toteutetut perintätoimet ole suhteettomia, kun huomioidaan erityisesti saatavan pääoma. Sinulle tulee eritellä perintätoimet ja kertoa ne syyt, joiden takia perintätoimiin on ollut erityinen aihe.

Mikä on viivästyskorko?

Jos maksu viivästyy, sinun on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa. Viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan. Jos eräpäivä on ennalta sovittu, viivästyskorko alkaa eräpäivästä.

Muussa tapauksessa viivästyskorkoa voidaan alkaa periä 30 päivän kuluttua siitä, kun sinulle on lähetetty lasku tai sinulta on muulla tavalla vaadittu maksua. Laskussa tai muussa maksuvaatimuksessa on mainittava voimassa olevan viivästyskoron suuruus ja ajankohta, josta alkaen sinun on maksettava viivästyskorkoa. Et ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa siltä ajalta, joka on kulunut ennen kuin olet saanut velkojalta viivästyskorkoa koskevat tiedot.

Milloin velka vanhenee?

Laskujen erääntymisaika on yleensä 3 vuotta, mikä tarkoittaa, että et voi vaatia maksun palautusta, jos on kulunut 3 vuotta siitä, kun lasku annettiin. Jos eräpäivä on sovittu ehdoissa, 3 vuotta lasketaan maksupäivästä alkaen. Vahinkotapauksissa aika lasketaan vahinkopäivästä.

Jos määrä on oikeudellisesti vahvistettu tai olet allekirjoittanut velkakirjan tai velkasitoumuksen, eräpäivä on 10 vuotta.

Mitkä ovat kustannukset, jos asia menee oikeuteen?

Jos et ole maksanut saatavaa maksuvaatimuksen tai -vaatimusten lähettämisen jälkeen, eikä uudesta maksusuunnitelmasta ole sovittu, velkoja tai perintätoimisto saattaa viedä asian käräjäoikeuteen saadakseen tuomion, jonka perusteella saatavaa voidaan periä ulosotossa.

Velkomuskanne on mahdollista nostaa myös ilman edeltäviä vapaaehtoisen perinnän toimenpiteitä. Jos saatava on siirretty ammattimaiselle perijätaholle eli esimerkiksi perintätoimistolle, tulee sinulle lähettää maksuvaatimus ennen velkomuskanteen nostamista käräjäoikeudessa.

Et voi yleensä tässä vaiheessa enää välttyä maksuhäiriömerkinnältä muuten kuin tekemällä sovinnon velkojan kanssa.

Oi­keu­den­käyn­nin kus­tan­nuk­set muo­dos­tu­vat oi­keu­den­käyn­ti­mak­sus­ta, oi­keu­den­käyn­tia­vus­ta­jan palk­kios­ta ja to­dis­ta­jil­le mak­set­ta­vis­ta kor­vauk­sis­ta.

Lue lisää oikeudenkäynnin kustannuksista.

Mikä on maksuhäiriömerkintä?

Velkoja tai perintäyhtiö lähettää yleensä perintäkirjeitä eli maksuhuomautuksia ja -vaatimuksia ennen maksuhäiriömerkinnän syntymistä. Pelkästään maksun myöhästyminen ei aiheuta maksuhäiriömerkintää.

Maksuhäiriömerkintä voi syntyä monin eri tavoin.

  • Velkoja voi ilmoittaa maksuhäiriömerkinnän luottotietorekisteriin, kun kuluttajaluoton maksu on myöhässä vähintään 60 päivää. Edellytyksenä on lisäksi, että maksuhäiriömerkinnän mahdollisuus on mainittu luottosopimuksessasi ja sinulle on lähetty vähintään 21 päivää ennen kirjallinen maksukehotus, jossa tämä uhka on mainittu.
  • Maksuhäiriömerkintä syntyy, kun käräjäoikeus antaa riidattomassa asiassa velkomustuomion, jossa sinut on määrätty maksamaan velka. Asia on riidaton, jos se ei ole riitautunut tuomioistuimessa tekemäsi, vaatimuksen perustetta tai määrää koskevan väitteen vuoksi.
  • Maksuhäiriömerkintä voi syntyä ulosottovaiheessa.
  • Maksuhäiriömerkintä voi liittyä myös velkojen järjestelyyn.

Sinulla on oikeus pyynnöstäsi saada rekisteriin tieto maksuhäiriöön johtaneesta erityisestä syystä, esimerkiksi takausvastuusta. Sinun tulee olla valmis esittämään erityisestä syystä luotettava selvitys.

Kuinka pääsee eroon maksuhäiriömerkinnästä?

Maksuhäiriömerkinnät säilyvät rekisterissä pääsääntöisesti 2–3 vuotta.

Seuraavat maksuhäiriömerkinnät poistuvat kuukauden kuluessa siitä, kun luottotietoyhtiö on saanut tiedon velan suorittamisesta:

  • velkojan ilmoittama maksuhäiriömerkintä
  • viranomaisen toteama maksuhäiriömerkintä, esimerkiksi yksipuolista tuomiota koskeva maksuhäiriömerkintä
  • ulosottotiedot

Sinun tulee kuitenkin itse olla useimmiten aktiivinen, jotta merkintä poistuu.