Hyvä viestintä on onnistuneen perinnän avain

Onnistunut perintä ei perustu pelkästään prosesseihin, lukuihin ja teknologiaan. Yhtä tärkeää on toimiva viestintä velallisen ja velkojan välillä. Ajatus ei ole uusi, mutta käytännössä harva osapuoli hallitsee sen hyvin.

Hyvä viestintä auttaa usein löytämään rakentavan ratkaisun tilanteessa, joka kuormittaa yleensä molempia osapuolia.

Tässä artikkelissa tarkastelemme hyvän viestinnän merkitystä perinnässä – niin maksumuistutusvaiheessa kuin varsinaisessa perintäprosessissa.

Saat myös käytännön vinkkejä siihen, miten velkojana voit rakentaa hyvää vuoropuhelua asiakkaidesi kanssa ja mitä tehdä, jos yhteyttä ei synny tai keskustelu katkeaa.

Miksi hyvä viestintä on tärkeää?

Hyvä viestintä on tärkeää sekä velalliselle että velkojalle, sillä se voi ratkaista monia niitä haasteita, joita avoimiin saataviin ja laskutuksen eri vaiheisiin lähes väistämättä liittyy.

Velalliselle voi olla suuri etu kertoa avoimesti omasta taloudellisesta tilanteestaan. Jos koko summaa ei ole mahdollista maksaa heti, moni velkoja ja perintäkumppani on valmis keskustelemaan vaihtoehdoista.

Kun velallinen kertoo tilanteestaan rehellisesti, velkojalla on paremmat mahdollisuudet reagoida tarkoituksenmukaisesti. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi maksusuunnitelma, maksulykkäys tai muu käytännöllinen järjestely. Moni velallinen kokee kuitenkin häpeää siitä, ettei pysty hoitamaan maksujaan sovitusti. Siksi yhteydenotto jää helposti tekemättä, mikä johtaa usein siihen, että tilanne vain pitkittyy ja turhautuminen kasvaa.

Vastuu hyvästä viestinnästä ei kuitenkaan ole vain velallisella. Myös velkojan kannattaa pyrkiä rakentavaan ja asialliseen yhteydenpitoon. Se voi helpottaa ratkaisun löytymistä ja antaa velalliselle selkeämmän kuvan tilanteesta.

Hyvä viestintä toimii molempiin suuntiin

Kuten monessa muussakin suhteessa, hyvä viestintä toimii parhaiten silloin, kun molemmat osapuolet osallistuvat siihen. Velallisen on tärkeää suhtautua velkojaan asiallisesti, ja velkojan tulee kohdella velallista kunnioittavasti.

Ilman molemminpuolista vuorovaikutusta keskustelusta tulee harvoin rakentavaa. Silloin myös kestävien ratkaisujen, kuten toimivan maksusuunnitelman, löytäminen on vaikeampaa.

Jos velallinen ei vastaa yhteydenottoihin tai ei halua keskustella tilanteesta lainkaan, velkojan on arvioitava seuraavia askeleitaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että asia siirtyy maksumuistutusvaiheesta varsinaiseen perintään.

Miten hyvä vuoropuhelu syntyy?

Hyvän vuoropuhelun rakentaminen vaatii usein aktiivisuutta molemmilta osapuolilta.

Velkojalle tämä voi olla haastavaa kiireisen arjen keskellä, eikä aikaa henkilökohtaiseen yhteydenpitoon aina ole paljon. Silti yksi tehokkaimmista tavoista käynnistää keskustelu on ottaa suoraan yhteyttä velalliseen esimerkiksi puhelimitse. Näin voidaan nopeasti selvittää, onko velallinen valmis keskustelemaan tilanteesta ja etsimään ratkaisua.

Käytännössä on usein helpompaa lähettää maksumuistutus sähköpostitse tai kirjeenä, mutta tällaiset viestit eivät aina yksin riitä luomaan todellista vuoropuhelua.

Myös velalliselle yhteydenotto voi olla vaikeaa. Syynä ei yleensä ole se, ettei yhteydenotto olisi mahdollista, vaan pikemminkin se, että tilanne kuormittaa henkisesti. Taloudellisista vaikeuksista puhuminen ei ole helppoa, mutta juuri siksi asiaan tarttuminen ajoissa on tärkeää.

Selkeä suositus velalliselle onkin tämä: ota yhteyttä. Moni huomaa, että velkojat ja perintäalan toimijat ovat valmiita keskustelemaan tilanteesta ja etsimään ratkaisun, joka auttaa viemään asian päätökseen. Usein vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi maksusuunnitelma tai määräaikainen maksujärjestely – kunhan yhteys saadaan avattua ja sovituista asioista pidetään kiinni.